sunnuntai 10. syyskuuta 2017

Blogin kirjoittamisen arkea

Blogikirjoittajana on paljastettava itsensä. Kaikki tietävät kuka kirjoittaja on. Toisinaan tekstiä syntyy pulppuamalla, jopa myrskyten. Välillä alitajunta ei tuota yhtään mitään, ei sitten kerrassaan mitään. Silloin ei ole kirjoittamisen aika. On vain odotettava sopivaa hetkeä.

Teksti syntyy monesti ajatuksen virrasta. Välillä ammutaan hieman yli kiinnostuksen ylläpitämiseksi. Toisinaan ammutaan suoraan kohti, osumia välttäen. Joskus räväkkä ja yliampuva piristää. Välillä on hyvä vetää ihan riman alta, mutta navan alle ei sovi mennä. Monia kirjoitukset ärsyttävät, mutta faktat on tarkoitus olla selventäviä. Kiitoksiakin on rullut runsaasti.

Moni teksti syntyy faktan perusteella. Fiktiotakin voi välillä heittää sekaan. Hulvattomastikin voi välillä esiintyä. Tiettyjä niin sanottuja totuuksia voi aivan avoimesti ihmetellä kysymysten muodossa. Voi hämmästellä maailman menoa.

Tiettyjen totuuksien kirjoittaminen aiheuttaa sen, että Suomi 24 sivulla ruoditaan tekstiäni. No siellä voi aivan vapaasti asioita retostella nimettömänä. Pidän tietyn linjan. Insinööri tietää, että on olemassa voiman ja vastavoiman laki. Ja ne vastavoimat ovat niitä, jotka Suomi 24 sivulla riepottelevat minua. Joku selkeästi ohjaa vastavoimia, ja niiden toimista ei kannata yöunia menettää.

Kaikesta huolimatta ei kukaan ole soittanut, että jutut eivät pidä paikkaansa. Faktajutuissa esintyy toisinaan nimiä. Fakta on faktaa. No asioillahan on aina kaksi puolta. Kerran eräs herkkähipiäinen virkamies kyllä pyysi poistamaan nimensä, mutta tämä on ainoa poikkeus. Mutta sellaiselle ihmisluonteelle ei voi mitään.

Mutta jatkan omaa linjaani pääsääntöisesti faktojen muodossa - intuitiolla ja tunteella.